Omaleimaisesta palvelukulttuurista ja yrityskuvasta positiivinen erottumistekijä

Voiko asiantuntijuutta ja kotoisuutta brändikokemustavoitteena yhdistää?

Muutama vuosi sitten pinta- ja sisustusratkaisuistaan tunnetulla RTV:llä lähdettiin vahvistamaan palvelukulttuuria ja yrityskuvaa yhteistyössä meidän, VTT:n asiantuntijoiden kanssa. Omaleimainen ja positiivisesti erottuva asiakas- ja henkilöstölähtöinen palvelukulttuuri on yrityksen keskeinen kilpailuvaltti. Jokainen RTV:läinen osaamisellaan ja päivittäisellä työllään on rakentamassa sitä ja vaikuttamassa asiakkaiden kokemukseen yrityksestä ja palvelusta. Päivittäinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on avainasemassa kun etsitään uusia erottumismahdollisuuksia.

Digitalisaatio, kuten tiedämme, on mahdollistanut asiakkaalle entistä aktiivisemman roolin arvonluonnissa osapuolten kesken. Rakentamisessa ja sisustamisessa se näkyy ennen kaikkea siinä että asiakkaat perehtyvät ja vertailevat tuote- ja palveluvalikoimia verkossa sekä suunnittelevat ratkaisuja itsenäisesti suunnitteluohjelmilla. Palveluntarjoajat puolestaan hyödyntävät digitalisaatiota asiakkaiden päätöksentekoa ja asiointia tukevilla monikanavaisilla ratkaisuilla. Sen sijaan verkkokaupan palvelumallit toistaiseksi kytkeytyvät vielä vahvasti paikalliseen myymäkohtaiseen palveluun. Taustalla on logistisia haasteita, mutta myös inhimillinen tarve konkreettisesti kokeilla ja vertailla materiaalivaihtoehtoja ja ratkaisuja paikan päällä sekä samalla neuvotella ja suunnitella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Yritykseen kytkeytyvä asiakas- ja brändikokemus rakentuukin ajan saatossa kaikkien niiden tilanteiden kautta, joissa asiakas on suoraan (kasvokkain /digitaalisesti) tai välillisesti tekemisissä yrityksen kanssa. Vastaavasti käyttökokemus kuvaa millainen kokemus kaikkinensa tuotteesta tai palvelusta käytön kautta muodostuu. Näin mielikuva RTV:nkin palvelusta ei rajoitu ainoastaan palvelutilanteeseen, vaan myös rakennus- ja remonttityömaalle.

Teimme pienimuotoisen asiakastutkimuksen haastattelemalla RTV:n kuluttaja- ja ammattikunta-asiakkaita valituissa myymälöissä keskittyen asiakas- ja brändikokemukseen. Tulokset kiteytimme yhdeksään erilaiseen asiakaspersoonaan, eli pienimuotoisiksi tarinoiksi asiakkaiden arjesta ja miten RTV:n palvelu siihen liittyy ja miten yhteistyö koetaan. Yhteistä löytämillemme monimuotoisille asiakaspersoonille selkeästi on että RTV:n asiakkaat arvostavat erityisesti asiantuntemusta ja kokonaisratkaisuja sekä palvelun helppoutta, luotettavuutta ja nopeutta. Tässä vaivattomuuden, jopa kotoisuuden kokemuksessa, kuten useampikin asiakas muotoili, keskeistä on tuttu henkilökunta ja pitkällä jänteellä rakentuneet henkilökohtaiset suhteet. Keskeisen asiakaskunnan, pienurakoitsijoiden, kohdalla kohtasimme tämän itse elävästi myymälöissä; kiireisetkin urakoitsijat pysähtyivät kahvituokiolle vaihtamaan kokemuksia myyjän ja muiden paikallisten urakoitsijoiden kanssa sopivista materiaaleista ja työmenetelmistä hurtin huumorin sävyttämänä.

Palvelutilanne kuvaa osuvasti kuinka RTV:n ajan saatossa rakentuneessa perheyhtiön palvelukulttuurissa yhdistyvät vahvasti juuri kokemusperäinen ja syvällinen asiantuntijuus, luottamukselliset ja luontevat asiakas- ja kumppanuussuhteet sekä asioinnin vaivattomuus ja maanläheisyys, jopa ”kotoisuus”. Kulttuurin vahvuutta heijastaa myös että henkilöstöllä ja asiakkailla on varsin samankaltainen mielikuva RTV:stä ja palvelusta; Brändilupaus Palvelua, osaamista, valikoimaa vastaa varsin hyvin sekä asiakkaiden että henkilöstön mielikuvaa RTV:stä. Paikallisella ja henkilökunnan vahvuuksia esiintuovalla profiloinnilla yrityksen brändilupauksen puitteissa voidaan (edelleen) vahvistaa asemaa suhteessa kilpailijoihin – eli tulkitaan yhteinen lupaus paikallisesti.

Yhteistyömme opit voi kiteyttää neljään keinoon vahvistaa palvelukulttuuria ja yrityskuvaa kokemuksellisella kehittämisellä yhtä aikaa sekä asiakas- että henkilöstölähtöisesti:

  1. Palvelukulttuurin arviointi – käsityksemme kilpailuvalteistamme tänään ja tulevaisuudessa
    Kehittämämme arviointitapa aktivoimaan dialogia, omakohtaista reflektointia ja yhteisen tahtotilan täsmentämistä arvonluonnin murroksessa. Arvioinnin kohteena ovat yrityksen palveluliiketoiminnan tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytykset ja mahdollisuudet 1) yrityksen perustehtävän sekä oman työn/vastuualueen kannalta, 2) henkilöstön nykyisten ja ideaaliarvojen näkökulmasta sekä 3) työn motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Keskeistä on sisäisten jännitteiden ja muiden uudistumista hidastavien tekijöiden tunnistaminen sekä vahvuuksien ja kehityskohteiden täsmentäminen.
  1. Asiakaspersoonat – oivallinen keino astua asiakkaan rooliin ja arvioida brändikokemusta
    Aineistoon pohjautuvat, mutta kuvitteelliset tarinamuotoiset Persoonakuvaukset tarjoavat samaistumisen ja reflektion mahdollisuuksia henkilöstölle. Niitä voidaan käyttää apuna asiakasymmärryksen syventämisessä ja yrityksen erottumistekijöiden kirkastamisessa.
  1. Kontaktipisteet asiakkaan palvelupolulla – yhtenäinen, omaleimainen, positiivisesti erottuva viesti
    Olennaista on lähteä asiakasnäkökulmasta; mitkä ovat asiakkaalle kriittisiä kontaktipisteitä ja vaihtoehtoisia palvelupolkuja, kun vahvistetaan yhtenäistä, mutta paikallisesti omaleimaista asiakas- ja brändikokemusta.  Kontaktipisteiden ja palvelupolkujen kehittämistä voidaan toteuttaa esimerkiksi ohjattuna työpajatyöskentelynä yrityksen sisäisesti sekä käytännössä kokeillen avainasiakkaiden ja kumppanien kesken.
  1. Kokemustavoite ohjaamassa kohti tavoiteltua brändikokemusta
    Lähtökohtana on loppukäyttäjän toimintaympäristön empaattinen ymmärtäminen – samaistuminen ja arvonluonnin monet kasvot.  Kokemustavoite kuvaa yrityksen perustehtävää ja sen kommunikoivaa visiota loppukäyttäjän arjessa – yhteinen ja erottuva, brändilupauksen konkretisoija. Näin se ohjaa henkilöstöä työssään tavoitellun kokemuksen mahdollistajina – minun ja meidän rooli omaleimaisen palvelukulttuurin vahvistajana. Kokemustavoitetta voidaan siten käyttää myös arvioinnin välineenä, peilinä, vahvistamaan henkilöstön sitoutumista, motivaatiota, ylpeyttä työstään ja yrityksestään, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä onnistumisten ”juhlimista”.

Työhönsä sitoutunut ja sitä ylpeänä tekevä työntekijä on yrityksen paras kilpailutekijä!

Inka Lappalainen ja Maaria Nuutinen,
Yhteistyö on osa Brand New-hanketta: http://www.vtt.fi/sites/BRANDNEW/

Perehdy aiheisiin lisää:
Arvioimalla oivallukseen –opas matkalle palvelukulttuuriin. VTT 2012. http://www.vtt.fi/files/sites/ServChange/PKK_opas.pdf
Ahonen, T., Airola, M., Lappalainen, I., Nuutinen, M., Reunanen, M., Valjakka, T. & Valkokari P. 2013.
Asiakassuhteen syventäminen ja uudistaminen – Palvelukyvystä ja -kulttuurista muutosvoimaa palveluliiketoimintaan. Espoo, VTT. http://www.vtt.fi/files/sites/ServChange/servchange_julkaisu_final.pdf.
Nuutinen, Maaria; Koskinen Hanna (Eds.). 2015. User experience and usability in complex systems – UXUS 2010-2015. Tampere, FIMECC Oy. 225 p. FIMECC Publication Series; 8, ISBN 978-952-238-146-0. http://issuu.com/vttfinland/docs/fimecc_115_uxus_?e=5313536/31352366.

Deepening customer collaboration in logistics services

By Inka Lappalainen and Marika Makkonen

Transforming logistics services towards S-D logic approach

Companies focusing on logistics services are called for proactive approach to develop customized service concepts to operate and manage complex material, information and capital flows in customers’ value chains and networks. An ideal example for that kind of trend provides our collaboration with HUB logistics which aimed at developing new conceptual tools for key customer relations in rapidly growing business areas (see http://www.hublogistics.fi/index.php/en/ and http://issuu.com/hublogistics/docs/hankintahetki_4_2014). The focus was in future modes for customer collaboration from strategic and operational perspectives and developing a conceptual framework for resource integration by applying S-D logic approach (Vargo & Lusch 2008; Maas et al. 2014). Empirical work is based on the interviews of the HUB management, representatives of three key customers and their HUB key account managers. The results were analysed and discussed with HUB in order to support customer specific development in the different time frames and to structure a conceptual model for support offering development.

Utilizing service platform for resource integration and relationship trajectories

In addition to customer specific needs our empirical results showed that two main value expectations characterized logistics services:

  • operational adaptability, flexibility and cost effectiveness
  • deep customer understanding, proactive development-orientation, and innovation capability

Long term customer collaboration manifested as mutual trust, integrative practices, continuous learning and open communication in all collaboration levels.

As the main result the conceptual frame for communicating value proposition with the platform of various resources and competences (service offering) was developed (cf. Lusch & Nambisan 2014). The main idea of the service platform is built on four service levels describing HUB value propositions (Standard, Plus, Premium and Premium+) including four types of customer collaboration: Service producer, Customer support, Performance partner, Development partner. Thus the platform is based on the transformation in value creation logic from G-D logic towards S-D logic (Vargo & Lusch 2008). Changes in service exchange are reflected in customer collaboration as a continuum where in one extreme a value proposition focuses on operative efficiency with more limited scope in customers’ business and the role of Service producer. Another extreme can be defined as a solution-oriented value proposition aiming at innovative Development partnering along the value chain. Thus those four service roles or relationship types can be interpreted as a trajectory of specific provider-customer relation (cf. Lappalainen et al. 2014). Naturally, the role of Development partner cannot be the final aim in all customer relations.

Concerning chosen customers, the HUB management has gained deeper understanding of the development needs, future prospects and collaboration potential in short and long term. New conceptual frames support strategic and operative reflection, communication and decision making internally and with customers – and seemed to provide application possibilities in different industrial contexts too. In terms of scientific implication, our study provides the still needed empirical evidence and operative concepts in the debate on S-D logic in relationship-specific levels, which has been acknowledged also in logistics services (e.g. Maas et al. 2014).

References

Lappalainen, I., Nuutinen, M., Valjakka T. & Ahonen, T. (2014). Situated provider-customer interaction as an arena for continuous service innovation. 15 th CINet Conference, Budapest, September.

Lusch, R.F. and Nambisan, S. Service Innovation: A service-dominant logic perspective, MIS Quarterly, Vol. X, No. X/Forthcoming 2014–2015.

Maas, S., Herb, S. & Haartmann, E. (2014). Supply chain services from a service-dominant perspective: a content analysis. International Journal of Physical Distribution & Logistics Management Vol. 44 No. 1/2, 2014, pp. 58-79.

Vargo, S. & Lusch, R. (2008), Service-dominant logic: continue the evolution, Journal of the Academy of Marketing Science 36(1), pp. 1–10.

CINet Award to VTT service researchers

VTT researchers Inka Lappalainen, Maaria Nuutinen, Tiina Valjakka and Toni Ahonen received the Mariano Corso Best Practical Implications Award for their paper at the 15th CINet Conference that was held in Budapest, Hungary on 7-9 September 2014. The paper was titled “Situated Provider-Customer Interaction as an Arena for Continuous Service Innovations”.

Mariano Corso Best Practical Implications Award is given for a paper which combines academic relevance and rigor with a clear application for the research and easy adaptation for practical use.

The Continuous Innovation Network (CINet) is a global network set up to bring together researchers and industrialists working in the field of Continuous Innovation. The theme of the 15th conference was “Operating Innovation – Innovating Operations”

CINet

(photo courtesy to Tamás Thaler)

Additional information: inka.lappalainen[a]vtt.fi