Building a service business model for a manufacturing SME

By Jukka Hemilä

We published a journal article aiming to increase the understanding of service business development for manufacturing SMEs by further developing previous conceptual frameworks for service supply chain management, based on the current scientific literature and empirical cases. The main result of the study is a simple, but comprehensive step-by-step model for the development of the service business and service supply chain.

The previous literature includes many New Service Development (NSD) programs and models, but the methods are not described in such detail that SMEs can strictly follow them. A formalized process from strategy to implementation, with the usage of the best available resources, can ensure the success of the NSD program. The development models described in literature include typically four main phases: 1. strategic targets, 2. corporate environment, 3. service offering design and development, and 4. Implementation.

Based on empirical SME cases we noticed a need for a more detailed and simple, but comprehensive step-by-step model for the development of the service business and service supply chain. We created a step-by-step model with service development phases (SDPs), to define the required steps in the service business development:

SDP1 – Company present state and strategy

SDP2 – Products and their features

SDP3 – Customers, segments, needs

SDP4 – Product life-cycle

SDP5 – Services along product life-cycle

SDP6 – Service offering, service modules

SDP7 – Service organization, service processes

SDP8 – Earning logic, service pricing models, service value

SDP9 – Service sales and marketing models

SDP10 – Service launch to markets

SDP11 – Follow-up and improvements

For successful NSD in SME, project managers should involve all business functions and competent resources from the organization. When setting up a development project, sales, ICT, and R&D functions should be heavily involved. These functions have core knowledge and ideas required in the development of service business in manufacturing firms. The process should start with a strategic discussion of whether the firm’s future is based only on the product offerings, or whether there should be a services offering and what is its role. The most challenging part of the development turned out to be technology and the product itself, which is quite surprising. There were many people involved in product development, because they introduced new sensors, ICT, and structures to the final product. We had two empirical case studies in which we tested and validated our developed step-by-step model (see Table below). Case 1 was Chiller Oy, a cooling and heating equipment manufacturer. Case 2 was Oy M. Haloila Ab, a manufacturer of automatic wrapping machines.

Product offerings Turnover Employees Workshops Involved employees Involved positions
CASE 1 cooling and heating equipment 20 M€ 50 26 11 CEO, CFO, CTO, ICT and Logistics Director, Sales Director, employees from IT, Production and Service departments
CASE 2 wrapping machines 30 M€ 55 27 14 CEO, CTO, CFO, Production and Logistics Director, Sales Director, employees from R&D, IT, Production and Service departments

The implications of the study are beneficial from both the scientific and practical perspectives, which help to understand better the process and related factors in multi-actor service business development. The practical findings of the study give insights from manufacturing firms’ new service developments, and from the roles and resources required in the process. It was valuable for case companies to have a structured and formal process for the development. Companies with limited resources need external expertise, consultants or researchers, to support the development process.

The digitalisation brings entire new opportunities for the service businesses. Our SDP model can be used for the digitalisation of service business as well. Just contact us and let’s make your business even more competitive with the service offerings and digitalisation.

Reference:

Hemilä, J. & Vilko, J. (2015): The Development of the Service Supply Chain for a Manufacturing SME. International Journal of Logistics Management, Vol. 26 Iss: 3.

Entire article can be found from here: http://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/IJLM-01-2014-0001

Menikö teollisen palveluliiketoiminnan juna jo?

Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

VTT:n yksi varhaisemmista teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimushankkeista oli vuonna 2002 käynnistynyt Bestserv-esiselvitys, jolloin tutkittiin suomalaisten yritysten erilaisia teollisuuden palveluihin liittyviä liiketoimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia (Kalliokoski et al. 2003). Tekesillä oli vuosina 2006-2013 palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä tukeva ”Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille” –ohjelma, jonka tuella palveluajattelu vietiin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Onko teollinen palveluliiketoiminta siis jo kulunut aihe ja kaikki kivet on sillä sektorilla käännetty?

Nyt on kaikkien huulilla Internet of Things (IoT). Digitaalisuudesta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja eri toimialoilla yritetään löytää uusia tapoja soveltaa muun muassa edullisia antureita, nopeaa tiedonsiirtoa ja valtavia tietomassoja. IoT:n soveltamisesta teollisuudessa on käsitteeksi muodostunut Teollinen Internet. Onko niin ettei teollinen yritys pärjää ilman IoT:ta ja nykyinen teollisuuden palveluliiketoiminta tulisi perustua Teollisen Internetin soveltamiseen? Nytkö pitäisi luoda jokaiselle yritykselle IoT-strategia ja jokaiseen laakeriin sekä komponenttiin pitäisi upottaa älykäs anturi keräämään dataa? Teollista Internetiä on toteutettu yrityksissä jo vuosikausia, onhan sulautettua älykkyyttä ollut laitteissa ja prosesseissa jo pitkään. Sulautettu älykkyys on esimerkiksi mahdollistanut etäoperoinnin ja kunnossapitotoimintoja internetin yli. Parhaillaan vellova IoT-hype on hyvä asia lisäämään yleistä teknologiatietämystä ja se saa yritykset miettimään omaa tapaa soveltaa uutta teknologiaa.

Uskon että suomalaisen teollisuuden palveluliiketoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ilman että sovelletaan uusimpia IoT-teknologioita. Yritysten tulee ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa ja luoda oma tuote-palvelutarjooma asiakastarpeita vastaavaksi. Toisin sanoen, pitää ymmärtää mistä asiakasarvo muodostuu. Käynnissä olevassa CUSTOR-tutkimushankkeessa on pureuduttu tuote- ja palveluverkostojen asiakasarvon muodostumiseen ja siihen liittyvään haavoittuvuuteen (katso myös https://vttserviceodyssey.com/2015/04/02/customer-value-determinants/). Olemme havainneet että tuote- ja palvelutarjooman asiakasarvosta erittäin suuri osa muodostuu emotionaalisista ja kokemuksellisista asioista. Tietysti taustalla vaikuttaa tuotteiden ja prosessien toiminnallisuus (toiminnallinen arvo) sekä hinta- ja kustannusrakenne (taloudellinen arvo). Tuotteissa voi olla sulautettua älykkyyttä, mutta asiakkaalle tärkeintä on tuotteen soveltuvuus käyttöön. Moni asia kiteytyy kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuuteen (emotionaalinen arvo). Toisaalta arvonmuodostumista haavoittaa samojen asioiden toimimattomuus.

asiakasarvon muodostumisen tekijöitä

Kuva 2. Asiakasarvon muodostumisen tekijöitä (muokattu Hemilä et al. 2014).

Erityisesti pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten joukossa on lukuisia yrityksiä, jotka eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Laitevalmistajan verkkosivuilla esitellään ehkä huolto- ja varaosapalveluita, mutta tarjonnasta puuttuu muut laitteen elinkaaren vaiheiden palvelut: käyttöönotto, asennus ja koulutus, muutamia mainitakseni. Systemaattisesti määrittelemällä asiakastarpeen ja kehittämällä tarpeeseen vastaavia palvelukokonaisuuksia voi teollinen laitevalmistaja luoda asiakkaalle ihan uudenlaisen kokemuksen, luotettavuutta ja lisäarvoa. Määritelty palvelulupaus ja tehokkaasti toimivat palveluprosessit parantavat asiakkaan kokemusta. Tähän vielä lisättynä asiakaspalvelijan avoin ja yhteistyökykyinen mieli, niin asiakkaat voivat olla jopa valmiita maksamaan niistä lisäarvopalveluista! Aika monen asian voi luoda ilman IoT:tä ja muuta teknologiaa.

Pk-sektori on Suomen teollisuuden selkäranka mutta talouden alakulossa moni yritys on vaikeuksissa ja kovassa kilpailussa. Olemme VTT:llä havainneet pk-yritysten haasteet ja haluammekin aktivoida yritykset kehittämään toimintaansa kanssamme ns. pk-projektilähdöissä. Yksi projektilähdöistä on ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta”, jonka tiimoilta järjestämme seminaarin tänään 21.5.2015 Satakunnassa Ulvilassa. Jos et ehtinyt Ulvilaan, niin ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan miten voisimme edetä teidän yrityksen kanssa palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Palveluliiketoiminnan juna ei siis vielä mennyt, vaan mukaan ehtii ja kannattaa hypätä!

Lisää tietoa ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta” pk-lähdöstä ja tapahtumasta”: http://www.vtt.fi/palvelut/palvelut-pk-yrityksille/pk-projektil%C3%A4hd%C3%B6t/kannattavaa-kasvua-palveluliiketoiminnasta

Lähteet:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

Kalliokoski, Petri, Andersson, Göran, Salminen, Vesa & Hemilä, Jukka (2003): BestServ. Feasibility Study, Final Report. Teknologiateollisuus, Kerava: Savion Kirjapaino Oy.

Customer value determinants

By Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

The ongoing “Determinants of value and vulnerability in customer-oriented service network” CUSTOR-project aims to identify customer value determinants and their vulnerabilities in a multi-actor service supply network. We expounded on this topic in our recent conference paper “Value Creation in Product–Service Supply Networks”.

Customer value propositions combine functional, economical, emotional, and symbolic customer value determinants (Rintamäki et al., 2007). Traditionally firms emphasized creating value through offering high quality product or services, and the value proposition was based on the features of product–service offerings, i.e. functional value. Product technical specification, capacity, performance, dimensions or other measurable determinants is this traditional way to argue value for the customers. Today functional value is still valid and cannot be forgotten, but it is in many cases no longer the competitive advantage.

Economic, emotional and symbolic value in B2B context

Economic value has been a hot topic since mass customization and is still so today in times of global economic crisis. Offering low prices is no longer the preferred means to attract new customers. In consumer business, there is always a need for both luxury and low-cost products and services. Also in the B2B context, customers are willing to pay more, if they can acquire a more valuable product or service. In that case, value is something other than economic value. More firms have begun competing against each other by building brand equity, but industrial brand equity is still quite a minor research topic (Leek and Christodoulides, 2012). Brand equity conveys a number of intangible benefits to buyers; it can increase both the buyer’s confidence in, and their satisfaction with, their purchase decision, and can also reduce the level of risk and uncertainty in the purchase decision (ibid). Emotional value is not only about the brand, it is also feelings, experiences, reputation, trust, etc. The B2B purchase process has been more rational than the B2C purchase process, and emotions and feelings have not been so relevant. Today, in high competitive markets, product and service measurable determinants can be quite similar, so buyers include emotional determinants in decision making. In the future, the importance of symbolic value will rise. Consumers prefer recyclable materials, organic food, human rights in production, and other symbolic values. Consumer brands are focusing on symbolic value creation. In a B2B context, symbolic values are becoming more important, and even now industries have focused on CO2 emissions and green technologies. It is clear that tangible elements are crucial in conveying value to buyers, but the role of emotional and symbolic value propositions is becoming more and more important in a B2B context (Rintamäki et al., 2007; Leek and Christodoulides, 2012).

CUSTOR research continues with a detailed case analysis, that is to say measurement and KPIs in value alignment, but also creating a management model for the value creation in product–service networks (picture).

custor focus

This posting is based on a published conference article:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

CUSTOR is financed by Tekes F€€lings –programme. Research partners are VTT, TUT and LUT. Six companies participate in CUSTOR project.

References

Leek S, Christodoulides G (2012), “A framework of brand value in B2B markets: The contributing role of functional and emotional components”, Industrial Marketing Management, Volume 41, Issue 1, January 2012, Pages 106–114.

Rintamäki T, Kuusela H, Mitronen L (2007), “Identifying competitive customer value propositions in retailing”, Managing Service Quality, Vol. 17 No 6, pp. 621–634.