Pk-teollisuuden palveluviennin uudet mahdollisuudet

by Taru Hakanen

Suomen valmistava teollisuus vastaa tavaraviennin lisäksi myös suurimmasta osasta palveluvientiä: yritykset tarjoavat muun muassa investointihyödykkeisiin liittyviä huolto- ja kunnossapitopalveluja ja teknistä tukea maailmanlaajuisesti Koneen ja monen muun ison yrityksen tapaan. Kun tavaraviennin arvo on ollut viime vuosina n. 55 miljardia, palveluviennin arvo on ollut 20 miljardin luokkaa.

Palveluviennin arvoa olisi mahdollista kasvattaa enemmänkin ottaen huomioon sen, että kansainväliset palvelumarkkinat kasvavat paljon tuotemarkkinoita nopeammin. Tässä kohtaa – isojen yritysten hienon panoksen lisäksi – katse voidaan kääntää myös mahdollisiin uusiin kasvualueisiin: pk-yritysten palveluvientiin ja digitaalisten palvelujen tuomiin mahdollisuuksiin palveluviennin kasvattajana.

Tavara- ja palveluvienti tukevat toisiaan eikä toisen kasvattaminen ole toista vastaan – päinvastoin. Panostuksia tarvitaan molemmissa, mutta uutta kasvua voisi hakea yhä voimakkaammin myös pk-yrityksistä ja palvelualoilta, joissa tarjoomassa ei ole tuotteita ollenkaan. Näitä palveluja voisi lisäksi kehittää ja skaalata erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla.

Suomessa on valtavasti pk-yrityksiä, jotka ovat jo mukana palveluviennissä ja joilla olisi potentiaalia kasvattaa sitä merkittävästi. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi konepajateollisuus, IT, suunnitteluala ja konsultointi. Yritysten on mahdollista uudistaa tuotetarjoomaa radikaalistikin täydentämällä sitä palveluilla tai jopa rakentamalla tarjooma palvelu edellä – ja valita vasta sitten palvelun mahdollistavat teknologiset ratkaisut.

Menestykseen kansainvälisillä markkinoilla on vielä paljon tehtävää: Tarvitaan rohkeita palvelustrategioita, syvällistä asiakasymmärrystä yritysasiakkaiden ostokäyttäytymisestä kansainvälisillä markkinoilla, uudenlaisia ansaintalogiikoita, houkuttelevaa palvelujen konseptointia sekä asiakaskeskeisten ja tehokkaiden myynti- ja palveluverkostojen luomista. Menestyksekkäimmät kv-markkinoilla toimivat yritykset osaavat mallikkaasti yhdistää asiakasläheisyyden ja tehokkaat palveluprosessit.

globe

Lost in Network? Network picturing as a tool in dynamic network management

By Tiina Valjakka and Katri Valkokari

This post illustrates how picturing networks from different actors’ perspectives affects the network management and facilitates the building of new connections. It is based on a paper we presented last month in the IMP 2015 Conference in Kolding, Denmark. The aim of the paper is to extend understanding of strategic management in dynamic business networks, especially from the viewpoint of SMEs operating in a B2B context.

moniverkosto

Firms are simultaneously acting in various networks in different roles (see picture above).  Each of the actors has its own perception of the network and its position within it. Managers’ understanding of perceptions across boundaries is a key to a firm’s success in networked business ecosystem, where knowledge and resources are dispersed and value co-creation requires integration of resources. Drawing from the management point of view, our preliminary research question was: How to picture and combine the different network perspectives in order to better manage the business network?

Network pictures can be seen, and utilized as:

  • Business actors’ subjective mental frameworks of their surroundings, and thus as sense-making tools that underlie decision-making in networks
  • a tool used by researchers and practitioners to grasp actors’ understanding of their surrounding business network(s)
  • boundary-spanning mechanisms which serve as an interface between different organizations

In our case study, we utilized network picturing as a tool for strategic management in a SME. We first draw two focal company perspectives; factory and sales, identified their most important connections, and described the roles and content of interaction with these first-level partners. The other network perspectives depicted were end-users’ network pictures from different customer segments. These network pictures, snapshots from different network actors’ perspectives, were then utilized for drawing the network management perspective. Network picturing resulted in the identification of new relevant network actors and needs for building connections to them.

The managerial challenge is to guide the development within business networks. Often, companies anchor themselves to a single vision of their customer needs and network structures, which may preclude considering the viewpoints of other network actors. Many businesses have a complex nature, and network picturing gives a possibility to see beyond the most obvious and traditionally closest actors. Our study highlighted that in order to act as a change driver in their business environment, a SME must have broader connections than the relationships with the direct customers and suppliers.

Reference

Valjakka, Tiina; Valkokari, Katri; Kettunen, Outi. 2015. Utilizing network picturing in the management of dynamic networks. IMP Group. 31th Annual IMP Conference and Doctoral Colloquium 2015 “Organizing Sustainable BtoB Relationships – Designing in Changing Networks”, 25 – 29 August 2015, Kolding, Denmark.

Menikö teollisen palveluliiketoiminnan juna jo?

Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

VTT:n yksi varhaisemmista teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimushankkeista oli vuonna 2002 käynnistynyt Bestserv-esiselvitys, jolloin tutkittiin suomalaisten yritysten erilaisia teollisuuden palveluihin liittyviä liiketoimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia (Kalliokoski et al. 2003). Tekesillä oli vuosina 2006-2013 palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä tukeva ”Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille” –ohjelma, jonka tuella palveluajattelu vietiin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Onko teollinen palveluliiketoiminta siis jo kulunut aihe ja kaikki kivet on sillä sektorilla käännetty?

Nyt on kaikkien huulilla Internet of Things (IoT). Digitaalisuudesta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja eri toimialoilla yritetään löytää uusia tapoja soveltaa muun muassa edullisia antureita, nopeaa tiedonsiirtoa ja valtavia tietomassoja. IoT:n soveltamisesta teollisuudessa on käsitteeksi muodostunut Teollinen Internet. Onko niin ettei teollinen yritys pärjää ilman IoT:ta ja nykyinen teollisuuden palveluliiketoiminta tulisi perustua Teollisen Internetin soveltamiseen? Nytkö pitäisi luoda jokaiselle yritykselle IoT-strategia ja jokaiseen laakeriin sekä komponenttiin pitäisi upottaa älykäs anturi keräämään dataa? Teollista Internetiä on toteutettu yrityksissä jo vuosikausia, onhan sulautettua älykkyyttä ollut laitteissa ja prosesseissa jo pitkään. Sulautettu älykkyys on esimerkiksi mahdollistanut etäoperoinnin ja kunnossapitotoimintoja internetin yli. Parhaillaan vellova IoT-hype on hyvä asia lisäämään yleistä teknologiatietämystä ja se saa yritykset miettimään omaa tapaa soveltaa uutta teknologiaa.

Uskon että suomalaisen teollisuuden palveluliiketoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ilman että sovelletaan uusimpia IoT-teknologioita. Yritysten tulee ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa ja luoda oma tuote-palvelutarjooma asiakastarpeita vastaavaksi. Toisin sanoen, pitää ymmärtää mistä asiakasarvo muodostuu. Käynnissä olevassa CUSTOR-tutkimushankkeessa on pureuduttu tuote- ja palveluverkostojen asiakasarvon muodostumiseen ja siihen liittyvään haavoittuvuuteen (katso myös https://vttserviceodyssey.com/2015/04/02/customer-value-determinants/). Olemme havainneet että tuote- ja palvelutarjooman asiakasarvosta erittäin suuri osa muodostuu emotionaalisista ja kokemuksellisista asioista. Tietysti taustalla vaikuttaa tuotteiden ja prosessien toiminnallisuus (toiminnallinen arvo) sekä hinta- ja kustannusrakenne (taloudellinen arvo). Tuotteissa voi olla sulautettua älykkyyttä, mutta asiakkaalle tärkeintä on tuotteen soveltuvuus käyttöön. Moni asia kiteytyy kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuuteen (emotionaalinen arvo). Toisaalta arvonmuodostumista haavoittaa samojen asioiden toimimattomuus.

asiakasarvon muodostumisen tekijöitä

Kuva 2. Asiakasarvon muodostumisen tekijöitä (muokattu Hemilä et al. 2014).

Erityisesti pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten joukossa on lukuisia yrityksiä, jotka eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Laitevalmistajan verkkosivuilla esitellään ehkä huolto- ja varaosapalveluita, mutta tarjonnasta puuttuu muut laitteen elinkaaren vaiheiden palvelut: käyttöönotto, asennus ja koulutus, muutamia mainitakseni. Systemaattisesti määrittelemällä asiakastarpeen ja kehittämällä tarpeeseen vastaavia palvelukokonaisuuksia voi teollinen laitevalmistaja luoda asiakkaalle ihan uudenlaisen kokemuksen, luotettavuutta ja lisäarvoa. Määritelty palvelulupaus ja tehokkaasti toimivat palveluprosessit parantavat asiakkaan kokemusta. Tähän vielä lisättynä asiakaspalvelijan avoin ja yhteistyökykyinen mieli, niin asiakkaat voivat olla jopa valmiita maksamaan niistä lisäarvopalveluista! Aika monen asian voi luoda ilman IoT:tä ja muuta teknologiaa.

Pk-sektori on Suomen teollisuuden selkäranka mutta talouden alakulossa moni yritys on vaikeuksissa ja kovassa kilpailussa. Olemme VTT:llä havainneet pk-yritysten haasteet ja haluammekin aktivoida yritykset kehittämään toimintaansa kanssamme ns. pk-projektilähdöissä. Yksi projektilähdöistä on ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta”, jonka tiimoilta järjestämme seminaarin tänään 21.5.2015 Satakunnassa Ulvilassa. Jos et ehtinyt Ulvilaan, niin ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan miten voisimme edetä teidän yrityksen kanssa palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Palveluliiketoiminnan juna ei siis vielä mennyt, vaan mukaan ehtii ja kannattaa hypätä!

Lisää tietoa ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta” pk-lähdöstä ja tapahtumasta”: http://www.vtt.fi/palvelut/palvelut-pk-yrityksille/pk-projektil%C3%A4hd%C3%B6t/kannattavaa-kasvua-palveluliiketoiminnasta

Lähteet:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

Kalliokoski, Petri, Andersson, Göran, Salminen, Vesa & Hemilä, Jukka (2003): BestServ. Feasibility Study, Final Report. Teknologiateollisuus, Kerava: Savion Kirjapaino Oy.

Customer value determinants

By Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

The ongoing “Determinants of value and vulnerability in customer-oriented service network” CUSTOR-project aims to identify customer value determinants and their vulnerabilities in a multi-actor service supply network. We expounded on this topic in our recent conference paper “Value Creation in Product–Service Supply Networks”.

Customer value propositions combine functional, economical, emotional, and symbolic customer value determinants (Rintamäki et al., 2007). Traditionally firms emphasized creating value through offering high quality product or services, and the value proposition was based on the features of product–service offerings, i.e. functional value. Product technical specification, capacity, performance, dimensions or other measurable determinants is this traditional way to argue value for the customers. Today functional value is still valid and cannot be forgotten, but it is in many cases no longer the competitive advantage.

Economic, emotional and symbolic value in B2B context

Economic value has been a hot topic since mass customization and is still so today in times of global economic crisis. Offering low prices is no longer the preferred means to attract new customers. In consumer business, there is always a need for both luxury and low-cost products and services. Also in the B2B context, customers are willing to pay more, if they can acquire a more valuable product or service. In that case, value is something other than economic value. More firms have begun competing against each other by building brand equity, but industrial brand equity is still quite a minor research topic (Leek and Christodoulides, 2012). Brand equity conveys a number of intangible benefits to buyers; it can increase both the buyer’s confidence in, and their satisfaction with, their purchase decision, and can also reduce the level of risk and uncertainty in the purchase decision (ibid). Emotional value is not only about the brand, it is also feelings, experiences, reputation, trust, etc. The B2B purchase process has been more rational than the B2C purchase process, and emotions and feelings have not been so relevant. Today, in high competitive markets, product and service measurable determinants can be quite similar, so buyers include emotional determinants in decision making. In the future, the importance of symbolic value will rise. Consumers prefer recyclable materials, organic food, human rights in production, and other symbolic values. Consumer brands are focusing on symbolic value creation. In a B2B context, symbolic values are becoming more important, and even now industries have focused on CO2 emissions and green technologies. It is clear that tangible elements are crucial in conveying value to buyers, but the role of emotional and symbolic value propositions is becoming more and more important in a B2B context (Rintamäki et al., 2007; Leek and Christodoulides, 2012).

CUSTOR research continues with a detailed case analysis, that is to say measurement and KPIs in value alignment, but also creating a management model for the value creation in product–service networks (picture).

custor focus

This posting is based on a published conference article:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

CUSTOR is financed by Tekes F€€lings –programme. Research partners are VTT, TUT and LUT. Six companies participate in CUSTOR project.

References

Leek S, Christodoulides G (2012), “A framework of brand value in B2B markets: The contributing role of functional and emotional components”, Industrial Marketing Management, Volume 41, Issue 1, January 2012, Pages 106–114.

Rintamäki T, Kuusela H, Mitronen L (2007), “Identifying competitive customer value propositions in retailing”, Managing Service Quality, Vol. 17 No 6, pp. 621–634.