What’s all that fuss about business ecosystems?

Magnus Hellström, Åbo Akademi University, Sari Mäenpää, Tampere University of Technology & Katri Valkokari, VTT

What is a business ecosystem?

In the outcome economy, the success of your innovation crucially depends on other actors in your business ecosystem and competitive advantage is built on the capabilities a company can access through it. Therefore, it is important to align the interests and the activities in the ecosystem.

The difference between a business network and a business ecosystem is rather vague, and perhaps more a question of different contexts and schools of thought. Typically, an ecosystem is understood as a broader entity, connecting a larger variety of actors and crossing industrial boundaries. In an ecosystem the actors concurrently both collaborate and compete with each other. That increases the dynamics of an ecosystem.

What are the basic elements of an ecosystem?

From a practical point of view, there are some salient aspects of an ecosystem:

  1. There has to be a holistic aspect to it (i.e. the system value is larger than the sum of its parts). This means that by organizing and doing things differently, an ecosystem can create more value based on the same input, be it through producing more innovations, competing with each other, or working more efficiently.
  2. This ecosystem level outcome entails increased interaction and interdependence between the involved actors. That is, firms are ever more dependent on each other to be successful. This means the firms ought to be viewed as a system of interacting parts rather than as individual entities.
  3. Ecosystems often span conventional industrial boundaries. Hence, they provide a cross-sectoral view to value creation rather than the narrower sectoral view that still dominates the economic debate today.
  4. Like in its biological role model, an ecosystem is dynamic and undergoes constant co-evolution and change from intentional and emerging actions of ecosystem actors. A business ecosystem does so to better fit in its environment.
  5. The existence of a unifying platform and even the absence of a clear focal company is a common condition for ecosystems.

The common notion that competition is moving from the firm level to the ecosystem level builds on these insights. In short, by acting or organizing differently, for example by establishing new connections or by deepening the collaboration between certain parts of the ecosystem, or by making greater use of digital technologies, things can be done better than in other competing ecosystems.

How does a business ecosystem operate in practice?

In the DIMECC REBUS program, business and innovation ecosystems have been studied from a number of different perspectives, which all illuminate the above five and some further aspects of business ecosystems. The case of the Baltic Sea logistics system highlights the need for data transparency in ecosystems and how an electronic marketplace constitutes a unifying platform. The case of Tieto examines different strategies for data integration platform and IT company’s roles and positions in a changing ecosystem. Seaside Industry Park case pinpoints the need for an external party supported systematic approach for co-innovation and knowledge integration through increased interaction. The information-sharing platform developed by Wärtsilä is showcased in boosting digitalization in an industry characterized by vertical fragmentation and vulnerable information logistics. Common to all of them is the importance of sharing knowledge and enabling the integration of knowledge from different sources, and organizations, in an effective and efficient way.

The fuss about ecosystems is strongly connected to the outcome economy and we urge more companies to think about which ecosystems they are involved in and how their innovations could benefit from and change that system.

Do you want to learn more?

More detailed stories on these cases and other results regarding the physics, chemistry and biology of business ecosystems can be found from the DIMECC REBUS final publication:

http://hightech.dimecc.com/results/final-report-rebus-towards-relational-business-practices

Welcome to REBUS final seminar 30th May at the MPD2017 days to hear more and participate to discussion!

https://www.dimecc.com/events/revolution-business-highlights-dimecc-rebus/

Ekosysteemin toimijat miettivät digitaalisuuden mahdollisuuksia yhdessä

Monitieteellinen ja toimiajarajat ylittävä tutkimus on monien, esimerkiksi Tekesin rahoittamien, tutkimushankkeiden edellytyksenä. Tämä tarkoittaa, että hyvinkin eritaustaiset, mutta samasta teemasta kiinnostuneet tutkijat, yritykset ja organisaatiot kohtaavat, ratkaisevat yhteiskunnan ongelmia ja kehittävät liiketoimintaa yhdessä. Omien tutkimushankkeidemme kautta olemme huomanneet, että edellä mainitusta syystä projektitoimijoille on luonnollista järjestää tapahtumia, joissa nimenomaan eritaustaiset ja eri tehtävissä olevat ihmiset tapaavat ja voivat keskustella ajankohtaisista asioista.

Moni meistä on tietotarjonnan ja muuttuvien tarpeiden ristitulessa, ja haluaisi päästä omissa ajatuksissaan ja varsinkin toiminnassaan eteenpäin. Kuitenkin yhä tarkemmin mietitään, millaisiin tilaisuuksiin ehditään osallistua, ja miten pitkään niihin on mahdollista ja halua käyttää aikaa. Yleisesti, omien organisaatioiden sisällä, ja ”omissa kuplissa” ajatuksia päästään jakamaan helpommin. Eritaustaisten tahojen vuorovaikutukseen on vähemmän mahdollisuuksia, vaikka innovaatiotutkimus perinteisesti on korostanut sen merkitystä.

Tutkimusorganisaatioissa olemme ottaneet tästä koppia, ja järjestäneet erimuotoisia tilaisuuksia kohtaamisille ja keskusteluille. Esimerkkimme tulevat kahdesta tapahtumasta, joita olemme olleet järjestämässä Redefining Digital Opportunities –tutkimushankkeessamme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Technology Disrupting Finance (TDF) Oulussa 17.1.2017 ja Northern Service Day (NSD) Oulussa 2.2.2017 keräsivät yhteensä 300 henkeä pohtimaan ajankohtaisia teemoja. Molemmissa tapahtumissa eri tehtävissä olevat ja eri toimialoilta tulevat osallistujat pääsivät aitoihin keskusteluihin: TDF:n world caféissa ja NSD:n interaktiivisissa miniluennoissa.

Sijoitimme osallistujien kommentteja suoran palautteen, palautekyselyjen ja twiittien pohjalta nelikenttään, joka havainnollistaa kokemuksia. Taustalla on tietenkin win-win -ajattelu, jossa kaikki kokevat saavansa arvoa yhteistyöstä. Yritysten ja julkisten toimijoiden edustajat saavat ajankohtaista tutkimustietoa sopivasti pureskeltuna ja koottuna. Lisäksi he voivat benchmarkata toistensa ajatuksia ja löytää mahdollisia partnereita. Tutkijat saavat omaa osaamistaan ja tutkimuksiaan esille, löytävät partnereita ja parhaassa tapauksessa voivat kerätä tutkimusaineistoa. He voivat myös validoida tutkimuksen relevanssia ja tulosten merkityksellisyyttä.

Palautteen perusteella tällaiset monipuolisesti eritaustaisia ihmisiä yhteen tuovat tapahtumat ovat tarpeellisia avaten uusia näkökulmia, uudenlaisia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia ja edistäen ekosysteemin yhteistyönä syntyvän kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen ymmärrystä. Tutkimuksemme siis korostaa asiakkaan ottamista keskiöön, ja asiakkaalle muodostuvan arvon ymmärtämistä siten, että digitalisaatiota ja teknologioita tarkastellaan monesta näkökulmasta. Se, että nykyiset ekosysteemit ovat niin moniulotteisia, ohjaa eri tahoja ymmärtämään, että esimerkiksi FinTech ei koske vain pankkeja tai että 5G ei koske vain insinööritaustaisia. Mutta pankkitaustaisten ja koodareiden kohtaaminen tai markkinointi- ja tuotekehitysihmisten kohtaaminen sopivan teeman ympärillä voi tuoda aivan uudenlaisia oivalluksia molemmille tahoille!

KTT Saila Saraniemi, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

FT Kaisa Still, VTT

Menikö teollisen palveluliiketoiminnan juna jo?

Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

VTT:n yksi varhaisemmista teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimushankkeista oli vuonna 2002 käynnistynyt Bestserv-esiselvitys, jolloin tutkittiin suomalaisten yritysten erilaisia teollisuuden palveluihin liittyviä liiketoimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia (Kalliokoski et al. 2003). Tekesillä oli vuosina 2006-2013 palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä tukeva ”Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille” –ohjelma, jonka tuella palveluajattelu vietiin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Onko teollinen palveluliiketoiminta siis jo kulunut aihe ja kaikki kivet on sillä sektorilla käännetty?

Nyt on kaikkien huulilla Internet of Things (IoT). Digitaalisuudesta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja eri toimialoilla yritetään löytää uusia tapoja soveltaa muun muassa edullisia antureita, nopeaa tiedonsiirtoa ja valtavia tietomassoja. IoT:n soveltamisesta teollisuudessa on käsitteeksi muodostunut Teollinen Internet. Onko niin ettei teollinen yritys pärjää ilman IoT:ta ja nykyinen teollisuuden palveluliiketoiminta tulisi perustua Teollisen Internetin soveltamiseen? Nytkö pitäisi luoda jokaiselle yritykselle IoT-strategia ja jokaiseen laakeriin sekä komponenttiin pitäisi upottaa älykäs anturi keräämään dataa? Teollista Internetiä on toteutettu yrityksissä jo vuosikausia, onhan sulautettua älykkyyttä ollut laitteissa ja prosesseissa jo pitkään. Sulautettu älykkyys on esimerkiksi mahdollistanut etäoperoinnin ja kunnossapitotoimintoja internetin yli. Parhaillaan vellova IoT-hype on hyvä asia lisäämään yleistä teknologiatietämystä ja se saa yritykset miettimään omaa tapaa soveltaa uutta teknologiaa.

Uskon että suomalaisen teollisuuden palveluliiketoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ilman että sovelletaan uusimpia IoT-teknologioita. Yritysten tulee ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa ja luoda oma tuote-palvelutarjooma asiakastarpeita vastaavaksi. Toisin sanoen, pitää ymmärtää mistä asiakasarvo muodostuu. Käynnissä olevassa CUSTOR-tutkimushankkeessa on pureuduttu tuote- ja palveluverkostojen asiakasarvon muodostumiseen ja siihen liittyvään haavoittuvuuteen (katso myös https://vttserviceodyssey.com/2015/04/02/customer-value-determinants/). Olemme havainneet että tuote- ja palvelutarjooman asiakasarvosta erittäin suuri osa muodostuu emotionaalisista ja kokemuksellisista asioista. Tietysti taustalla vaikuttaa tuotteiden ja prosessien toiminnallisuus (toiminnallinen arvo) sekä hinta- ja kustannusrakenne (taloudellinen arvo). Tuotteissa voi olla sulautettua älykkyyttä, mutta asiakkaalle tärkeintä on tuotteen soveltuvuus käyttöön. Moni asia kiteytyy kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuuteen (emotionaalinen arvo). Toisaalta arvonmuodostumista haavoittaa samojen asioiden toimimattomuus.

asiakasarvon muodostumisen tekijöitä

Kuva 2. Asiakasarvon muodostumisen tekijöitä (muokattu Hemilä et al. 2014).

Erityisesti pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten joukossa on lukuisia yrityksiä, jotka eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Laitevalmistajan verkkosivuilla esitellään ehkä huolto- ja varaosapalveluita, mutta tarjonnasta puuttuu muut laitteen elinkaaren vaiheiden palvelut: käyttöönotto, asennus ja koulutus, muutamia mainitakseni. Systemaattisesti määrittelemällä asiakastarpeen ja kehittämällä tarpeeseen vastaavia palvelukokonaisuuksia voi teollinen laitevalmistaja luoda asiakkaalle ihan uudenlaisen kokemuksen, luotettavuutta ja lisäarvoa. Määritelty palvelulupaus ja tehokkaasti toimivat palveluprosessit parantavat asiakkaan kokemusta. Tähän vielä lisättynä asiakaspalvelijan avoin ja yhteistyökykyinen mieli, niin asiakkaat voivat olla jopa valmiita maksamaan niistä lisäarvopalveluista! Aika monen asian voi luoda ilman IoT:tä ja muuta teknologiaa.

Pk-sektori on Suomen teollisuuden selkäranka mutta talouden alakulossa moni yritys on vaikeuksissa ja kovassa kilpailussa. Olemme VTT:llä havainneet pk-yritysten haasteet ja haluammekin aktivoida yritykset kehittämään toimintaansa kanssamme ns. pk-projektilähdöissä. Yksi projektilähdöistä on ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta”, jonka tiimoilta järjestämme seminaarin tänään 21.5.2015 Satakunnassa Ulvilassa. Jos et ehtinyt Ulvilaan, niin ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan miten voisimme edetä teidän yrityksen kanssa palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Palveluliiketoiminnan juna ei siis vielä mennyt, vaan mukaan ehtii ja kannattaa hypätä!

Lisää tietoa ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta” pk-lähdöstä ja tapahtumasta”: http://www.vtt.fi/palvelut/palvelut-pk-yrityksille/pk-projektil%C3%A4hd%C3%B6t/kannattavaa-kasvua-palveluliiketoiminnasta

Lähteet:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

Kalliokoski, Petri, Andersson, Göran, Salminen, Vesa & Hemilä, Jukka (2003): BestServ. Feasibility Study, Final Report. Teknologiateollisuus, Kerava: Savion Kirjapaino Oy.

Integrating services, the Universe and everything, part 4

by Tiina Valjakka and Katri Valkokari

This is the last post on the SHINE project since we had the closing seminar last week (picture below). In the seminar, Juhani Vanhala of Empower closed his inspiring presentation with a quote from Ralph Waldo Emerson: “There is no limit to what can be accomplished if it doesn’t matter who gets the credit.” The quote aptly condenses one challenge of the networked value creation, where the attention is easily centred around benefit sharing even way before there is anything to share.

Value creation through the development of a customer’s competence

One means of redirecting the attention is to focus on customers. Customers – both direct and those of your customers – and end customers, constitute a vital part of the network. The development of the customer’s skills and competencies is value creation that benefits the entire network in the long term, and forms an excellent foundation for co-operation.

Like the wise men have said, value can only be proposed. Ultimately, each customer defines the value they experience, and participates in the value creation with their own resources and processes. The success of other actors depends on the customer’s ability to utilise the network for reaching its own business objectives. This is how the development of customer’s competences creates value for the entire network.

In a value network, customers also integrate products, services and knowledge. And for this reason, the tasks of an integrator can also be viewed from the customer’s perspective: based on their competences and knowledge they decide which tasks to take care of by themselves and which to leave for other integrators to work on. Customer selection is as important as the selection of the other network partners.

In the SHINE project we collected a set of network development tools for different service integrators in a workbook (only in Finnish).

Featured image

Yli aitojen! 22.10.2014 Espoossa

Yli Aitojen! Iltapäiväseminaari palveluista, verkostoista ja kansainvälistymisestä

Palveluliiketoiminnan edelläkävijät pistävät pakettiin Tekesin Serve -ohjelman viimeisiä tutkimusprojekteja. Nyt on vuorossa SHINE- ja SerFinChi -projektien päätösseminaari. Molempien projektien ytimessä on suomalaisten business-to-business -yritysten uudistuminen ja asiakkaalle arvoa tuottavien palveluiden ja ratkaisujen kehittäminen ja toimittaminen verkostoissa.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Aika ja paikka: Keskiviikko 22.10.2014 klo 13-16, Digitalo (Tekniikantie 3, Espoo)

Ohjelma ja >Ilmoittautumislinkki<

13:00 Seminaarin avaus, Marja Toivonen, tutkimusprofessori, VTT
13:10 Internationalisation of SME´s in KIBS-sector to China, Sen Bao, tutkija, VTT
13:40 Pk-yrityksen matka kansainvälisille markkinoille, Tomi Luostarinen, Stereoscape
14:10 Kahvitauko
14:30  Palveluintegraattoriksiko?, Juhani Vanhala, Business Line Director, Centralized & Professional Services,  Empower Oy
15:00 Työkaluja yritysverkoston ohjaamiseen, Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT 
15:15 Uutta arvoa asiakaskokemuksella, Minna Suutari, Fiiliksestä fyrkkaa ohjelmapäällikkö, Tekes
15:45 Loppukeskustelu

 

SerFinChi – Branding of Finnish Service Concepts in China and Far East -projektissa tutkittiin suomalaisten brändien palvelukonsepteja Kaukoidässä ja palveluliiketoiminnassa menestymistä kansainvälisessä kilpailussa.  Kohteena oli erityisesti Kiinan markkinoiden erityispiirteet ja  verkostoitumismallien löytäminen uuteen ja innovatiiviseen liiketoimintaan (kestävään kehitykseen, ympäristöystävällisiin kaupunkeihin ja 3D-filmiteknologiaan). Projektin yrityskumppaneina olivat KIBSit, jotka osoittavat että pienetkin yritykset voivat olla arvokkaita verkoston kutojia.

SHINE – Service Network Integrator – projektissa keskityttiin yrityksen palveluintegraattorin rooliin verkoston ohjaamisessa. Integraattori tuottaa arvoa asiakkaalle yhdistämällä osaamisia, koordinoimalla verkostoa ja vastaamalla asiakassuuntaan useamman toimittajan rakentamasta kokonaisuudesta.  Projektissa tutkittiin erilaisia yhteistyömalleja arvonluonnissa asiakkaalle, ja miten eri rooleja vaihdellen, koko verkoston osaamista hyödyntäen ja liiketoimintamalleja yhteen sovittaen ratkaisuja kehitetään ja toimitetaan erilaisissa verkostoissa.

RESER 2014: The key to economic development is interaction between services and technology

VTT hosted the 24th annual RESER (European Association for Research on Services) conference that took place during September 11–13 at the Finlandia Hall in Helsinki. VTT’s Research Professor Marja Toivonen was responsible for scientific questions at the event.

The theme of this year’s RESER conference was “Services and New Societal Challenges – Innovation for Sustainable Growth and Welfare”. Emphasis was on the central role of services in solving current economic problems. Problems such as the ageing population, social exclusion, climate change and economic recession demand the development of service industries and systems. In all the developed countries, the service industry forms about two thirds of production and employment. Added to this, today’s key phenomenon is the growth of services within industry, a change that the industrial internet will help to accelerate in the near future.

The introductory speech was made by VTT Executive Vice President Jouko Suokas, who used examples from the business world to illustrate how interaction between services and technology can be used to promote both economic success and user satisfaction. The conference closed with the chance to hear the ideas of Pekka Lindroos, Commercial Counsellor from the Ministry of Employment and the Economy, on how services can be raised to a prominent position in Finland’s industrial policy.

The main speakers at the conference were Professor Stephen Vargo from the United States, who researches value co-creation and service ecosystems, and Professor Jon Sundbo from Denmark, a specialist in innovative service strategies. Conference participants made a total of 142 presentations in 36 separate sessions. Session subjects covered e.g. social innovations, smart transport and other systemic innovations, new business models, agile innovation processes and the challenges of internationalisation.

RESER is a network of groups and individuals active in services research and strongly focused on societal issues, targeting results that can be applied in practice. The multidisciplinary association involves the participation of specialists in economics, engineering, commercial science, sociology, regional science and humanities. Taking part in the conference were 194 representatives from 27 countries, those outside Europe including Japan, China and South American countries.

Reser14

 

Pohjoisen palvelutapahtuma, Northern Service Day, oli jälleen menestys!

Northern Service Day järjestettiin toistamiseen Oulussa 30.1.2014 taidonnäytteenä Pohjois-Suomen toimijoiden yhteistyöstä. Paikalla oli 250 henkilöä oppimassa, keskustelemassa ja innostumassa palveluajattelusta.

Tapahtuman avauspuheenvuorossa Finnish Service Alliancen puheenjohtaja Marja Toivonen korosti, kuinka asiakkaan ongelman ratkaisu – eli palveleminen ja asiakasarvon luominen – on toimintatapa, jolla niin yksityiset kuin julkiset toimijat tulevat menestymään: ”Asiakkaaseen tulisi suhtautua kumppanina, ei vain myynnin kohteena”. Tarvitaan siis luottamusta ja verkostoissa toimimisen taitoa. Pelkällä teknologian tai tuotteiden tarjoamisella ei pärjätä. Tässä on ajattelutavanmuutoksen paikka useille suomalaisille organisaatioille.

NSD2014_näkymä_lavalta

Kuva: Lauri Salovaara, FilmME

Tilaisuudessa kuultiin myös loistavaa paneelikeskustelua, jossa menestyneet pohjoissuomalaiset toimijat kertoivat tarinoita tosielämästä. He kuvasivat kuinka ovat luoneet maailmalla menestyneitä palveluratkaisuja. Paneelissa keskustelivat Lauri Antila (JOT Automation), Pekka Paurola (1bar, J Pubi, Coctail Trading Company Oy), Lauri Salovaari (FilmMe), Olli Löytynoja (BusinessOulu), Satu Miettinen (Lapin yliopisto) ja Marja Toivonen (VTT). Keskustelua moderoi Janne Mustonen BusinessOulusta ja sen veti yhteen Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta TEKES:n SERVE-ohjelman pitkäaikaisena puheenjohtajana. Panelistien sekä aamupäivän keskustelua voi kuvata esimerkiksi yleisön oheisilla twiiteillä:

  • ”@KatriinaJuoperi: Asiakkaita on erilaisia, mutta harva asiakas arvostaa huonoa palvelua. – Pekka Paurola, baariyrittäjä #NorthernServiceDay”
  • ”@katimik: Vaativat asiakkaat on lottovoitto. #northernserviceday”.
  • @KatriinaJuoperi: Palveluntarjoajan tärkein tehtävä on asiakastarpeen selvittäminen. Marja Toivonen, VTT #NorthernServiceDay #Oulu #yrittäjyys”
  • ‏”@nilsers: Asiakastarpeen määrittely on vuorovaikutusprosessi. #nsd #northernserviceday”‏
  • @NiinaJortikka: Osaava asiakas on resurssi palveluntarjoajalle #NorthernServiceDay #.”
  • ”@nilsers: Kumppanien menestys siivittää myös omaa menestymistä. #verkostoituminen #nsd #northernserviceday”
  • @nilsers: Oulun alueen yritysten täytyy verkostoitua kansainvälistymisessä. #nsd #northernserviceday”.

Iltapäivällä tilaisuuden järjestäjät pitivät työpajoja, joissa osallistujille tarjottiin mahdollisuus oppia konkreettisia menetelmiä ja lähestymistapoja palveluosaamiseen. Työpajoissa tarjoiltiin case-esimerkkien ja yhteisen tekemisen kautta ratkaisuja esimerkiksi seuraaviin aiheisiin: miten yritys voi muuttua palvelukeskeiseksi toimijaksi, miten asiakas voidaan ottaa mukaan kehittämiseen kumppaniksi ja millaisia ratkaisuja palvelumuotoilu tarjoaa. Lisäksi työpajoissa käsiteltiin mm. muuttuvaa ja verkostomaista liiketoimintamallia, palveluprototyyppejä ja palvelun yhteiskehittämistä.

NSD 2014 työpajoja

Kuva: Pekka Moilanen, FixUI Oy

Kiitos tilaisuudesta kuuluu kaikille järjestäjille ja aktiiviselle yleisölle! Tilaisuutta järjestämässä olivat: Oulun kaupunki, BusinessOulu, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Palo, Fixui, Fluente, Soul4Design ja OBN.  Lisäksi tilaisuutta tukivat Tekes sekä Finnish Service Alliance ja sen koordinoivat Kaisa Still ja Katri Kallio VTT:ltä.

Tapaamisiin taas ensi vuonna Northern Service Day:ssä!

Järjestäjien puolesta,

Katri Kallio ja Kaisa Still

Northern Service Day tulee jälleen—oletko valmis!

NSD-logoehd3_nodate

Viime vuonna suuren suosion saavuttanut ja ’loppuun myyty’ Northern Service Day järjestetään jälleen torstaina 30.1.2014 Oulun Lasaretissa. Tule mukaan keskustelemaan menestyneiden pohjoissuomalaisten yrittäjien sekä palveluliiketoiminnan huippuasiantuntijoiden kanssa. Täällä kertaa pääroolissa ovat verkostoitumalla menestyneet pohjoissuomalaiset yritykset. Päivän aikana pääset tutustumaan minkälaista palveluosaamista sisältävillä ratkaisuilla ja liiketoimintamalleilla menestys on luotu.

Omista kokemuksistaan kertomassa mm.

  • Lauri Salovaara, FilmMe Oy
  • Lauri Antila, JOT Automation
  • Aki Mursu, Kauppuri5

Mielenkiintoisten puheenvuorojen lisäksi pääset itse kokemaan ammattilaisten järjestämissä työpajoissa, mitä verkostomainen palveluajattelu liiketoiminnan kannalta käytännössä tarkoittaa ja miten matkan varrella vastaan tulevat haasteet voidaan ylittää.

Tilaisuus on maksuton ja paikkoja rajoitetusti, joten varaa omasi ajoissa!

Tervetuloa! Lisätietoa ja ilmoittautumiset: http://www.ouka.fi/oulu/northern-service-day

Northern Service Day 2014 -tilaisuuden järjestävät Finnish Service Alliance, Business Oulu, Oulun kaupunki, Oulun Yliopisto, Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja VTT. 

Naples Forum – Emerging nature of value

“Service has arrived in a new and better shape, more prepared to deal with the contemporary economy. Still this is a starting point: Service deserves more attention on our research agenda!”  (clip of Reasoning for Naples Forum on Service)

We had a great opportunity take part to the third Naples Forum on Service, which is conference focusing on three research pillars: service-dominant logic, service science and network and systems theory. The conference was located in beautiful island of Ischia in close distance from city of Naples in Italy. In addition to thrilling views, sunny sky and bright blue oceans, conference offered us many research related experiences and insights, which have notable future value potential. Instead of explaining what we found valuable for us during the conference, in the following we debate how and when value of conferences can be actualized.

Conference as a platform for co-creating value

When sitting on an airplane on my way back to home from the conference I started to think about the value of Naples forum for me and for VTT. The probable reason for my thoughts was that this question is often asked after conference (to justify the made investment). On the other hand, another apparent reason was that during the conference we had many interesting presentations and informal discussions about the concept of value and value co-creation. After short puzzling, I realized that this type of conference does not create value per se, but enables opportunities for value co-creation among the participants. Thereby, conference should be seen as a platform for value co-creation, which enables researchers all over the world to present and discuss their ideas, take ideas to next level by challenging them, plant seeds for new ideas, co-operation and joint projects, create new relationships to other academics or even build life-long friendship to other like-minded people.

But how is my subjective value experience in the end created? When going through many unforgettable experiences from the conference I realized that my subjective value during the conference emerged through various types of incidents that I had experienced (e.g. inspiring presentations, feedback to my work, gala dinner with amazing people). However, because value is context specific, the value of these incidents change in time depending, for example, on where I will be, what will I do, and how I can complement these experiences with other things. Therefore, importance of certain incident at the conference may seem today irrelevant (low value), but future may reveal this incident highly valuable.

Furthermore, conference presented us numerous opportunities to co-create value in the future. Firstly, the conference is so full of interesting presentations and discussions, that you need some time on your own to process these ideas and insights. In addition, the value of the conference may be revealed later on when insights from the conference are combined with insights from other sources (e.g. resulting in to a finding of original idea for PhD. thesis). Secondly, I would argue that the most of the value for me and especially for the VTT will be actualized after the conference through realizing numerous opportunities that this type of collaboration enables (e.g research exchange, joint projects).  Thereby, if someone would ask what was the value of Naples Forum, I would explain that it was very educative, inspiring, fun, warm and warm-hearted conference, but in order to understand full value of conference we will have to see what the future reveals.

What is Naples Forum on Service?

The Naples Forum on Service is mostly academic conference, which built around three scientific pilars which are service-dominant logic, networks & systems theory and service science. First Naples Forum was organised in 2009 at the small island of Capri. The idea of the conference was to overcame geographical constrains and bring researchers interested in service research together to share ideas and discuss informally with each other. This year Naples Forum was organised for the third time, and the forum is nowadays recognized as a conference where most influential service academics are present, but at the same time the atmosphere has remained very open and relaxed. Next Naples forum is scheduled to be organised in 2015.

 

Palveluista bisnestä Pohjois-Suomelle

Viime viikon torstaina 24.1.2013 noin 130 ihmistä yli 60 eri organisaatiosta kokosi voimansa Oulussa Northern Service Day 2013 -tapahtumassa ja oli luomassa pohjaa Pohjois-Suomen uudelle nousulle palveluajattelun avulla.

Mikäli missasit tämän, ei hätää. Parhaat palat päivästä löytyvät nimittäin täältä:


Northern Service Day 2013 oli ensimmäinen Finnish Service Alliancen (FSA) järjestämä aluellinen tapahtuma ja paljon lisää on tulossa. Mikäli haluat mukaan FSA:n Pohjois-Suomen toimintaryhmän aktiviteetteihin, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen (kaisa.koskela-huotari(a)vtt.fi)!