IoT is first and foremost about service!

by Taru Hakanen

‘IoT’ and ‘industrial internet’ are major hype words in the current business world. IoT-solutions are already abundant in the market, but the main buzzing seems to circulate around the question: How to make money with IoT? How to build successful IoT business models?

What are services?

We argue that the most important prerequisite for building successful IoT business models is the realization that IoT and industrial internet are foremost about service!

And what services are, then? What are they about?

Services are highly context-dependent resulting in increased need for understanding customers’ business and behaviour. Services are about interaction. They are about relationships between companies and company representatives. They are about customer participation in service co-production. Services are about mutual value co-creation, in which both the suppliers and customers have their own role. They are NOT products that are ‘pushed’ to the markets through logistic chains in containers or truck trailers with a hope that a customer would purchase them.

We embrace reversing the whole mindset in business model building, aiming rather for a ‘pull’ than for ‘push’ mode in IoT business model creation. IoT is not about developing and applying IoT-solutions and ‘pushing’ them to the markets, but about customer- and service-focus. After all, IoT is primarily used for creating new kinds of services and supporting the existing ones. This notion has an outstanding impact on IoT business model generation and also on creating new service innovations!

Five keys for successful IoT business models

The message of creating successful service-oriented IoT business models (Hakanen et al., 2015) is now condensed in five key points:

  • Ensure value creation for all the service ecosystem actors: Customer value is the reason for buying any services. A service provider’s task, then, is to identify customers’ expectations for value or discover totally new value that IoT brings and build an attractive business model accordingly. However, with IoT business models – not only customer value – but also reciprocal value creation between all the service ecosystem actors is pivotal (Jaakkola & Hakanen, 2013).
  • Design cost-effective and customer-focused service processes: IoT-solutions may change the way services are co-produced with the customer. IoT enables even new service innovations in terms of remote services but also in terms of closer cooperation with the customer due to increased knowledge exchange. Suppliers need to design channels and touchpoints of interaction with the customer and make a distinction between back-office and front-office service operations. A salient issue in developing successful IoT business models is, then, to plan the role of customer in the service process and include knowledge flows of the whole service ecosystem in service process mapping.
  • Ensure positive customer experience: IoT may have both positive and negative effects on customer experience. It may decrease face-to-face interaction because of knowledge exchange via various IT-tools and platforms. On the other hand, an IoT service supplier may grab a chance of increasing customer interaction with IoT. Some companies may even start building a new IoT business model from an innovative way of interacting with the customer and managing customer relationships!
  • Design global service networks: IoT is not only about integrating technology and IT-systems and applications but also integrating organizations in service co-production. Especially in the global setting, providing services locally – remedying the customer’s problem on-site on the other side of the globe – is expensive. Then, finding partners that take responsibility of local service co-production in different markets is pivotal in order to build cost-effective business models. And although there would be several service partners operating on the customer interface, they should be able to offer a coherent customer experience for the customer (Hakanen & Jaakkola, 2012).
  • Discover the most profitable earning logic: Earning logic and the way an IoT business model creates revenue for the suppliers are at the very core of a successful business model. The financial income largely relates to benefits that can be accrued for the customer. As IoT-services are complex in nature with multiple actors within a service ecosystem, one way of proceeding with totally new IoT business models is sharing risks and benefits in terms of revenue, if the business model proves to be successful.

 

‘Service-oriented IoT business model canvas’ in Hakanen, Taru; Antikainen, Maria; Pussinen, Pasi & Muikku, Matti (2015). Boosting service export – a roadmap for IoT enabled business models. To be published in The ISPIM Innovation Summit, Brisbane, Australia on 6-9 December 2015.

Jaakkola, Elina & Hakanen, Taru (2013). Value co-creation in solution networks. Industrial Marketing Management, Vol. 42, No. 1, pp. 47–58.

Hakanen, Taru & Jaakkola, Elina (2012). Co-creating customer-focused solutions within business networks: A service perspective. Journal of Service Management, Vol. 23, No. 4, pp. 593–611.

Menikö teollisen palveluliiketoiminnan juna jo?

Jukka Hemilä (jukka.hemila@vtt.fi)

VTT:n yksi varhaisemmista teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimushankkeista oli vuonna 2002 käynnistynyt Bestserv-esiselvitys, jolloin tutkittiin suomalaisten yritysten erilaisia teollisuuden palveluihin liittyviä liiketoimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia (Kalliokoski et al. 2003). Tekesillä oli vuosina 2006-2013 palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä tukeva ”Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille” –ohjelma, jonka tuella palveluajattelu vietiin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Onko teollinen palveluliiketoiminta siis jo kulunut aihe ja kaikki kivet on sillä sektorilla käännetty?

Nyt on kaikkien huulilla Internet of Things (IoT). Digitaalisuudesta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja eri toimialoilla yritetään löytää uusia tapoja soveltaa muun muassa edullisia antureita, nopeaa tiedonsiirtoa ja valtavia tietomassoja. IoT:n soveltamisesta teollisuudessa on käsitteeksi muodostunut Teollinen Internet. Onko niin ettei teollinen yritys pärjää ilman IoT:ta ja nykyinen teollisuuden palveluliiketoiminta tulisi perustua Teollisen Internetin soveltamiseen? Nytkö pitäisi luoda jokaiselle yritykselle IoT-strategia ja jokaiseen laakeriin sekä komponenttiin pitäisi upottaa älykäs anturi keräämään dataa? Teollista Internetiä on toteutettu yrityksissä jo vuosikausia, onhan sulautettua älykkyyttä ollut laitteissa ja prosesseissa jo pitkään. Sulautettu älykkyys on esimerkiksi mahdollistanut etäoperoinnin ja kunnossapitotoimintoja internetin yli. Parhaillaan vellova IoT-hype on hyvä asia lisäämään yleistä teknologiatietämystä ja se saa yritykset miettimään omaa tapaa soveltaa uutta teknologiaa.

Uskon että suomalaisen teollisuuden palveluliiketoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ilman että sovelletaan uusimpia IoT-teknologioita. Yritysten tulee ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa ja luoda oma tuote-palvelutarjooma asiakastarpeita vastaavaksi. Toisin sanoen, pitää ymmärtää mistä asiakasarvo muodostuu. Käynnissä olevassa CUSTOR-tutkimushankkeessa on pureuduttu tuote- ja palveluverkostojen asiakasarvon muodostumiseen ja siihen liittyvään haavoittuvuuteen (katso myös https://vttserviceodyssey.com/2015/04/02/customer-value-determinants/). Olemme havainneet että tuote- ja palvelutarjooman asiakasarvosta erittäin suuri osa muodostuu emotionaalisista ja kokemuksellisista asioista. Tietysti taustalla vaikuttaa tuotteiden ja prosessien toiminnallisuus (toiminnallinen arvo) sekä hinta- ja kustannusrakenne (taloudellinen arvo). Tuotteissa voi olla sulautettua älykkyyttä, mutta asiakkaalle tärkeintä on tuotteen soveltuvuus käyttöön. Moni asia kiteytyy kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuuteen (emotionaalinen arvo). Toisaalta arvonmuodostumista haavoittaa samojen asioiden toimimattomuus.

asiakasarvon muodostumisen tekijöitä

Kuva 2. Asiakasarvon muodostumisen tekijöitä (muokattu Hemilä et al. 2014).

Erityisesti pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten joukossa on lukuisia yrityksiä, jotka eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Laitevalmistajan verkkosivuilla esitellään ehkä huolto- ja varaosapalveluita, mutta tarjonnasta puuttuu muut laitteen elinkaaren vaiheiden palvelut: käyttöönotto, asennus ja koulutus, muutamia mainitakseni. Systemaattisesti määrittelemällä asiakastarpeen ja kehittämällä tarpeeseen vastaavia palvelukokonaisuuksia voi teollinen laitevalmistaja luoda asiakkaalle ihan uudenlaisen kokemuksen, luotettavuutta ja lisäarvoa. Määritelty palvelulupaus ja tehokkaasti toimivat palveluprosessit parantavat asiakkaan kokemusta. Tähän vielä lisättynä asiakaspalvelijan avoin ja yhteistyökykyinen mieli, niin asiakkaat voivat olla jopa valmiita maksamaan niistä lisäarvopalveluista! Aika monen asian voi luoda ilman IoT:tä ja muuta teknologiaa.

Pk-sektori on Suomen teollisuuden selkäranka mutta talouden alakulossa moni yritys on vaikeuksissa ja kovassa kilpailussa. Olemme VTT:llä havainneet pk-yritysten haasteet ja haluammekin aktivoida yritykset kehittämään toimintaansa kanssamme ns. pk-projektilähdöissä. Yksi projektilähdöistä on ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta”, jonka tiimoilta järjestämme seminaarin tänään 21.5.2015 Satakunnassa Ulvilassa. Jos et ehtinyt Ulvilaan, niin ota rohkeasti yhteyttä ja sovitaan miten voisimme edetä teidän yrityksen kanssa palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Palveluliiketoiminnan juna ei siis vielä mennyt, vaan mukaan ehtii ja kannattaa hypätä!

Lisää tietoa ”Kannattavaa kasvua laitetoimittajalle palveluliiketoiminnasta” pk-lähdöstä ja tapahtumasta”: http://www.vtt.fi/palvelut/palvelut-pk-yrityksille/pk-projektil%C3%A4hd%C3%B6t/kannattavaa-kasvua-palveluliiketoiminnasta

Lähteet:

Hemilä, Jukka; Vilko, Jyri; Kallionpää, Erika and Rantala, Jarkko (2014): Value Creation in Product–Service Supply Networks. The proceedings of the 19th International Symposium on Logistics (ISL2014): Designing Responsible and Innovative Global Supply Chains. Ho Chi Minh City, Vietnam, 6-9th July 2014

Kalliokoski, Petri, Andersson, Göran, Salminen, Vesa & Hemilä, Jukka (2003): BestServ. Feasibility Study, Final Report. Teknologiateollisuus, Kerava: Savion Kirjapaino Oy.